Kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tuli voimaan 1. tammikuuta 2010. Jos kuulut johonkin kansalliseen vähemmistöön, sinulla on oikeus käyttää omaa kieltäsi yhteydenotoissa viranomaisiin. Itä-Götanmaan alue on velvollinen tiedottamaan sinulle oikeuksistasi riippumatta siitä, mitä vähemmistökieltä puhut tai missä päin Ruotsia asut.

Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Saamelaiset ovat myös Ruotsin alkuperäiskansa. Kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli.

Näihin vähemmistöihin kuuluvilla on erityiset oikeudet kielen, kulttuurin ja vaikutusvallan osalta. Ruotsin vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan saada vaikutusvaltaa sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä niin että se pysyvät elävinä.

Itä-Götanmaan alueen on suojeltava vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten oikeus kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Vähemmistöille on annettava vaikutusvaltaa itseään koskevissa kysymyksissä. Itä-Götanmaan alue on vastuussa päämäärien ja suuntaviivojen hyväksymisestä vähemmistöpoliittiselle työlleen.

Suomenkielisillä erityisoikeudet

Suomen kielen hallintoalueella on vahva asema Itä-Götanmaalla, koska niin Norrköpingin, Finspångin kuin Motalankin kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Se merkitsee, että ruotsinsuomalaisilla on erityisen vahvat oikeudet käyttää suomen kieltä sekä suullisissa että kirjallisissa yhteyksissään Itä-Götanmaan alueeseen. Jos olet sitä mieltä, että Itä-Götanmaan alue tai jokin edellä mainituista kunnista ei noudata lakia, voit ottaa yhteyttä Tukholman läänin lääninhallitukseen tai Saamelaiskäräjiin, jotka vastaavat lain noudattamisesta. Saamelaiskäräjät vastaavat saamen kielestä ja Tukholman lääninhallitus muista kielistä.